Koreja rottingista

Näkövammaisten perinnekäsitöihin kuuluu rottinkikorit- ja rottinkihuonekalut sekä harjat. Itse olen lapsuudessa tehnyt jonkin verran koreja ja harjatöita Jyväskylän näkövammaisten peruskoulussa. Pidin korien punonnasta ja harjojen sidonnasta, mutta opintoni ammattikouluvaiheessa kuitenkin kääntyi terveydenhuoltoalalle valmistuen hierojaksi 1998 keväällä.

Monesti katselin kaipaavasti Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry:n ilmoituksia pienrottinkikorikursseista ja syksyllä 2014 ilmottauduin mukaan. Oli jännittävää muistaisinko punonnasta enään mitään, muistin. Koreja alkoi syntymään reipasta vauhtia. Ja nyt kolmas kausi on meneillään. Koreja olen antanut lahjaksi ja jonkin verran myös myynyt. Niitä myös on kotona odottamassa uusia koteja.

Valitettavasti minulla ei ole tekovaiheista kuvia, mutta koetan hiukan avata miten rottinkikorit syntyvät. Rottinki tulee Indonesiasta ja näkövammaiset käsityöntekijät voivat sitä hankkia Annansilmä-aitan materiaalivälityksen kautta. Rottinki tulee erilaisissa kerissä ja nipuissa. Se on kasteltava hyvin ennen kuin sitä voi käyttää. Siksi onkin tarpeen iso allas mihin rottingit laitetaan hetkeksi likoamaan. Työtä on kasteltava aina kun rottinki alkaa kuivumaan. Se katkeaa helposti liian kuivana eikä sitä voi taivutella.

Myös koripohjia voi hankkia Annansilmä-aitan materiaalivälityksestä. Pohjat ovat vaneria tai esim. vaahteralaminaattia. Pohjissa on rei'ät mihin pystyloimet laitetaan. Ne taitetaan pohjan alle päistään siten, että lukittuvat paikoilleen eikä pääse purkautumaan.

Kun pohjan alla loimet ovat taitettu paikoilleen aloitetaan punominen. Rottinkia on montaa eri paksuutta. Siroja naisellisia koreja tulee kahden millin rottingista. Paljon käytetään myös 2.5 mm ja 3 mm rottinkia. 4 mm on jo aika työläs punoa ja vaatii sormivoimaa. Mitä paksumpi rottinki on sitä kauemmin sitä on kasteltava. Kun koria punotaan, punominen tehdään kahdella tai kolmella rottingilla. Voi tehdä käsittääkseni myös neljällä, mutta siitä minulla ei ole kokemusta.

Kun koria punotaan kahdella rottingilla punonta tapahtuu yhden edestä, yhden takaa ja kolmella taas kahden edestä ja yhden takaa. Aina punonta jatkuu takimmaisesta pudontarottingista. Kivaa lisäpiristystä tuo koreihin värit ja niitä saa puuhelmin joidenka rei'än halkaisijan on oltava luonnollisesti vähän suurempi kuin loimirottingin paksuus. Koria punottaessa helmet pujotellaan halutussa korkeudessa loimirottinkeihin, jonka jälkeen punonta jatkuu helmien päälle.

Kun kori on halutun korkuinen se päätellään. On paljon erilaisia reunapäättelyitä. Itse pidän eniten leveähköstä lettireunasta. Valitettavasti en osaa selittää miten se syntyy. Koska lettireuna on suosikkini siten pääteltyjä koreja on eniten.

Rottinkeja on monen värisiä. Toiset värit päästävät väriä kastuessaan hurjasti ja niitä ei voi samaan aikaan kastella vaalean perusvärisen rottingin kanssa. Koreihin saa kuitenkin värillisillä rottingeilla myös lisävivahteita ja kiinnostavuutta.

Kun kori on valmis, ylimääräiset pitkät rottingit leikataan pois. Siinä saa olla tarkkana, että ei leikkaa liian lyhyeksi. Tällöin punos lähtee helposti purkautumaan. Siistimisen jälkeen kori annetaan kuivua, jonka jälkeen sen voi lakata läpinäkyvällä lakalla tai petsata jollakin värillisellä petsillä. Lakkaaminen/petsaaminen tuo korille lisää käyttöikää. Joskus sirot korit näyttävät paremmilta ilman lakkausta ja silloin sen jätän tekemättä. Ja ylipäätään lakkaaminen on makuasia. Tiedän paljon ihmisiä, jotka ei lakkaa käytä.

Lakkaaminen on sokeana hiukan haastavaa. Se ei ole mahdotonta, mutta itselläni on korkea vaatimustaso siitä, että lakkaus on tasainen ja siisti. Olen onnellinen, että minulla on apua asiaan käytettävissä ja lakkauksista tulee hyviä.

Koreja tehdään myös siten, että myös pohja punotaan. Olenkin nyt halunnut hiukan lisähaastetta ja siksipä olen nyt kevätkauden päättänyt käyttää koreihin missä myös pohja punotaan. Kaksi pientä koria onkin jo valmistuneet, mutta niistä ei ole vielä kuvia.

Tulevana lauantaina, eli 11.2. Madeinkorso järjestää Ystävänpäivämyyjäiset Korson Nuorisotilassa Korsontiellä klo 12-15. Sieltä löydätte upeaa korsolaista käsityötä, joten kannattaa tulla tekemään löytöjä. Olen myös paikalla tuotteineni.